lauantai 10. joulukuuta 2011

Joulukorttikuvausta - käyhän se näinkin!

Persoonalliset joulukortit syntyvät nykyään yhä useammin lasten valokuvista ja niin sanotut joulukorttikuvaukset ovatkin kiitettävästi yleistyneet. Minullakin on ollut ilo taas tämän joulun alla ikuistaa pieniä suloisia "tonttulapsia" - ja samalla on tietysti otettu myös vähemmän jouluisia kuvia.








Mutta mitä jos perheessä ei vielä olekaan lapsia, eikä ajatus omasta kuvasta kortin komistuksena ilahduta?



Käyhän se silloin näinkin!


Tämä herttainen pieni koira ilahduttaa varmasti joulupostin saajia omalla persoonallisella otteellaan!


tiistai 29. marraskuuta 2011

Piparkakkutalo lasten tyyliin

Joulun alla on ihana puuhastella pikkuaskareita yhdessä lasten kanssa ja sytytellä joulun odotuksen taianomaista tunnelmaa. Lasten ollessa vaippaikäisiä, koristelu ja muut puuhat onnistuivat vielä "äidin mielen mukaan", sisustukseen ja omaan, vähäeleiseen tyyliin sopivalla tavalla. Iän karttuessa lapsillekin vain valitettavasti alkaa kertyä omia näkemyksiä, jotka jostain kumman syystä eivät ole kovinkaan yhteneviä äidin näkemysten kanssa.

Tänä vuonna päätin vihdoin hellittää otetta ja antaa lasten mielikuvituksen ottaa vallan kodin koristelusta - ja se osoittautuikin huomattavasti helpommaksi ja mukavammaksi tieksi, vaikka illan tunteina saatankin yhä käydä hieman korjaamassa koristeiden paikkaa tai salakavalasti karsimassa väreihin sopimattomia pikku tonttuja piirongin laidalta.

Piparkakkutalommekin syntyi tänä vuonna siis täysin lasten voimin ja hankimme aiemmasta poiketen helppotekoisen puolivalmiin talon (Anna´s pepparkakor) sekä valmista sokerikuorrutetta, jolla koristelu sujuu ilman suurempaa sotkua myös neljä vuotiaan käsissä.

12 -vuotias innostui omien sanojensa mukaan "muuraamaan" piparkakkutaloa.


Koristelu vastaan maistelu

4-vuotiaan näkemys kauniista piparkakkutalosta (hups, ovikin taitaa olla väärinpäin)...

... ja 12-vuotiaan näkemys.


Tämä on kyllä ehdottomasti kaunein paras koskaan tekemämme piparkakkutalo , sillä se syntyi silkasta tekemisen riemusta!

tiistai 15. marraskuuta 2011

Joulun odotusta

Marraskuu on jo pitkällä ja talvi saisi  puolestani saapua valkean lumipeitteen kera. Illat pimenevät turhan aikaisin ilman valkeaa maata ja kaamosväsymys valtaa meistä monet. Onneksi kylmenevät illat sentään tarjoavat toisinaan kauniita auringonlaskuja, jotka saavat taivaan liekehtimään ja mielen virkeämmäksi - ainakin hetkeksi.






Joulukin alkaa näkyä kaikkialla paitsi luonnossa - kaupat pursuavat suklaakalentereita, joulukoristeita sekä toinen toistaan suurempia valikoimia jouluisia lahjaideoita. Tannisen Chilinen, joka on vilahtanut blogissani aiemminkin, on kantanut oman kortensa kekoon tuomalla pienen lisän jouluisiin valikoimiin. Säilöntä- ja lisäaineettomat chilikastikkeet on pakattu vintage -henkisiin, ekologisiin puulaatikoihin ja makuyhdistelmiä on useita.




Jälleenmyyjien lisäksi lahjalaatikoita voi tulla ihastelemaan Suomen suurimpiin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämiin joulumyyjäisiin sekä Brankun joulumarkkinoille:

Suomen suurimmat joulumyyjäiset
Turun messu- ja kongressikeskuksessa
sunnuntaina 4.12.2011 klo 11 - 18


Turun VPK järjestää perinteiset
joulumyyjäiset upealla Brankulla
Turun keskustassa.

  • 27.11.
  • 4.12.
  • 6.12.
  • 11.12.
  • 18.12.
Ovet ovat avoinna 11.00 - 16.00.

Tervetuloa maistelemaan chilisiä herkkuja sekä hakemaan joulumieltä kaamoksen keskelle!



keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Perhekuvausta

Perhekuvaus on yksi haastavimmista henkilökuvauksen lajeista - varsinkin jos lapsia on useita ja ikäkin alle kouluiän. Haasteellisuudessaan perheiden kuvaaminen on toisaalta todella antoisaa ja onnistuminen palkitsevaa. Kuten aiemmin kirjoitin, perheiden kuvaaminen on jälleen kasvattamassa suosiotaan, mikä on ilahduttavaa.
Itse suosin perheiden osalta miljöökuvausta, sillä studiotilassa on aina vaikeampi saada kuviin rentoa otetta ja todellista luonnetta - toisaalta stabiilissa studio-olosuhteissa oikeaoppisen valaistuksen rakentaminen on helpompaa.
Lämpimillä keleillä luonto on varteenotettava vaihtoehto kuvausten toteuttamiseen, sillä ulkosalla lapset ovat yleensä omimmillaan ja kaunis ympäristö tuo kuviin yksilöllisyyttä. Mutta oma kotikin toimii ihanasti kuvauspaikkana, varsinkin jos kodista löytyy selkeitä pintoja ja rauhallisia, kuvaukselle otollisisa taustoja. Kotisohvalla kukin tuntee olonsa rentoutuneemmaksi ja jaksaa hymyillä luontevammin kuin vieraassa studioympäristössä.
Minulla oli ilo jälleen kerran tutustua ihaniin pienokaisiin - kolmeen valloittavaan siskokseen - sekä heidän kauniiseen kotiinsa. Perhe toivoi kuvia koko perheestä, sisarusparvesta sekä 1 vuotiaasta synttärisankarista omat potrettinsa. 
Aloitimme perhepotreteista, jotta pienokaiset ehtivät rauhassa tutustua uuteen tilanteeseen - turvallisesti omien vanhempien vieressä.

Vaalea selkeä seinäpinta rauhoittaa kuvia - myös yhtenäiset asut tekevät kuvista seesteisempiä ja itse kuvattavat nousevat päärooliin vaatteiden sijaan.

Ikkunan edessä kuvaaminen on haastavaa, sillä salamavalot tekevät helposti ikävät heijastumat ikkunapintaan. Jos tämän ongelman osaa ratkaista oikealla valaisusuunnalla, on ulkoa avautuva kaunis maisema täydellinen kuvaustausta. 



Ihanan suloinen sisaruskolmikko, jota oli ilo kuvata! 




1-vuotiaan pienokaisen aito riemu ja onni on ehkä kauneinta mitä maailma meille tarjoaa!
Toivottavasti perhekuvausten määrä jatkaa positiivista kehitystään, sillä mikäpä olisi ihanampi muisto lapsille kuin koko perhe taltioituna samaan kuvaan sekä suloiset potretit oman elämän eri vaiheista!
Kiitos tälle perheelle mahdollisuudesta toteuttaa heidän perhekuvansa sekä luvasta jakaa kuvia näin myös muiden kanssa.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kylppäriunelmia


Suomalaiset remontoivat kylpyhuoneitaan keskimäärin kerran viidessätoistavuodessa - sitten kun tila alkaa olla jo auttamattomasti "loppuun käytetty", laatat irtoilevat ja maalipinnat rapisevat. Näin meilläkin. Olen päässyt onneksi tämän vuoden aikana tutustumaan hyvin läheltä kylpyhuoneremontointiin, upeisiin laattamallistoihin sekä kylpytilakalusteisiin kuvausten muodossa. Nyt olen löytänyt sen mitä haluan omasta kylpyhuoneestamme ja muutos saa alkaa!

Sävyiksi valitsen maanläheisiä värejä, sillä mielestäni ne paitsi sopivat saumattomasti maaseutukotiimme, ovat myös helppoja yhdistellä erilaisiin kausiväreihin kylpyhuonetekstiilien muodossa. Ja ehkä siksi, että minulta puuttuu se rohkeus valita jotain räiskyvämpää. Kalusteissa puolestaan suosin suoralinjaisuutta ja lapsiperheen kannalta tärkeää käytännöllisyyttä - lasitettu suihkunurkkaus on ehdoton valinta, jos haluaa pitää pisarat kurissa, kaapistojen sekä laatikostojen ulottumattomissa.


Tässä kylpytilassa on kaipaamaani sävymaailmaa, jota voi raikastaa kausisävyin. Laatat ja kalusteet Laattapiste Oy.
Kuvan hana puhuttelee kauniilla muotokielellään ja veden soljuminen putousmaisesti tuo ikään kuin palan luontoa kylpyhuoneeseen - tämä meille. Hana on Laattapisteen maahantuoma Axor Massaud -malli, kalusteet ja laatat myös Laattapisteen mallistoa.

Suihkunurkkaus luo tilaan paitsi ryhdikkyyttä, suojaa kylpytilakalusteita vesiroiskeilta - ehdottoman hyvä valinta lapsiperheen kylpyhuoneeseen. Nämä kalusteet miellyttävät silmääni suoralinjaisuudellaan, vielä pitää vain päättää tulevatko ne meille kokovalkoisina vai valko - puusävytteisinä.  Kuvien tuotteet Laattapisteen syksyn 2011 uutuusmallistoa.    





Ja jos olisin rohkeampi....

Mustan puhutteleva sävymaailma ja alan viimeisintä designia olevat kylpytilakalusteet - upean maskuliininen yhdistelmä. Ehkä rohkenen valita nämä  remontin tarpeessa olevaan wc-tilaamme. Kalusteet, hanat  ja laatat Laattapiste Oy.  


Nyt kun vielä löytyisi se aika tämän kaiken aloittamiseen! Tai kätevä remonttimies.

torstai 13. lokakuuta 2011

Väriä vai mustavalkoa

Toisinaan kuvaustilanteessa tietää heti, onko kuva parempi mustavalkoisena vai värillisenä - toisinaan tätä päätöstä on vaikea tehdä vielä käsittelyvaiheessakaan. Jotkut kuvat vain yksinkertaisesti toimivat molempina, toiset taas kaipaavat ehdottomasti värejä - tai "värittömyyttä". Usein studiossa otetut henkilökuvat toimivat kumpanakin.

Minulla oli ilo kuvata suloista pientä poikaa, jolla oli mukana upea, ukin tekemä rekka-auto. Rekka-auto teksteineen ja ferrarin punaisine sävyineen piti mielestäni saada esille koko komeudessaan, nimenomaan värillisenä. Mutta mustavalkokäännöksiä katsoessani, en enää ollutkaan ihan varma: mustavalkoisuus toisaalta rauhoittaa kuvia, joissa on paljon sävyjä, toisaalta värit usein tuovat esiin kuvattavan luonnetta tai kuten tässä tapauksessa, ihanan kuvausrekvisiitan koko olemuksen. Mitä mieltä te olette - väri vai mustavalkoinen?

Tiukasti rajatuissa kasvokuvissa toimii mielestäni kumpi tahansa, tosin pojan kauniit säkenöivät silmät pääsevät paremmin oikeuksiinsa värillisenä.

Kiitos teille vanhemmille mahdollisuudesta kuvata reipasta pikkuistanne ja luvasta jakaa kuvat näin myös muiden kanssa!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Syksyn satoa

Sunnuntait eivät meidän perheessä ole lepopäiviä - paitsi henkisesti. Vapaapäivänä on mukava puuhastella yhdessä, käydä metsässä, ulkoilla muuten vain, kokkailla ja leipoa. Syksyisin sunnuntait usein kuluvat sienestämässä, toisinaan yksin ja välillä koko perheen voimin. Tämän sunnuntain sienihetki alkoi mukavasti, vaikkei ensimmäinen "saalis" ollutkaan ihan syötävän hyvä - kaunis sen sijaan. Pihasaunamme katolla kasvaa suloinen pieni kärpässieni, jolla on ihan oma kotikolo! Tämä värikäs syksyn asukki oli pakko taltioida.

Ja tietysti tämä löytö viritti sienestysinnon, joka poiki taas korillisen syötäviä herkkuja, suppilovahveroita lähinnä mutta myös muutaman myöhäisen kantarellin.

Suppilot ovat hyviä ihan vain paistettuina tai muhennoksessa mutta jos saalismäärät ovat suuria, kannattaa sieniä joko kuivata tai säilöä - pakastettuina ne menettävät makua ja rakenne muuttuu hieman kumimaiseksi.
Aiemmin käytin lähinnä kuivuria mutta chili-innostuksen myötä olen siirtynyt enemmänkin säilömisen kannalle. Chilimarinoidut suppilot ovat todella herkullisia sellaisenaan, leivän päällä, ruoan vieressä tai sienisalaatin joukossa. Suosittelen kokeilemaan säilömistä kera chilin - tai sitten voitte bongata kaupasta Tannisen Chilisen valmistamia chilisuppiloita (tämä on tosin kausi tuote, jota on saatavana vain rajoitetusti).

Metsäretken jälkeen on mukava siirtyä sisälle lämmittelemään ja tämän sunnuntain "lämmittely" poiki kaksi voileipäkakkua - kalaisan ja lihaisan. Pidän leipomisesta mutta itse en ole juurikaan makean ystävä, joten useimmiten tulee tehtyä jotain suolaista.

Lohirapukakku n. 20 henkilölle


Tumma ja vaalea vuokaleipä
Kostutukseen kalalientä (n. 5 dl)

Täyte 1:
Graavilohta n. 400 - 500 g
Pakastekatkarapuja n. 500 g
Ranskankermaa 2 dl
Tilliä puoli nippua
Valkopippuria tai sitruunapippuria (1/2 - 1 tl, maun mukaan)


Täyte 2:
Kylmäsavukirjolohta n. 1 kg
Ranskankermaa 2 dl
Tilliä puoli nippua
Kovaksi keitettyjä kananmunia 4 kpl


Kuorrutus:
Sulatejuustoa (esim. Olympia) 400 g
Smetanaa 2 dl


Täytteiden aineet sekoitetaan tehosekoittimessa melko hienoksi massaksi. Leivät kostutetaan ja laitetaan vuoroin tummaa ja vuoroin vaaleaa leipää, väliin vuoroin eri täytteitä. Kuorrute vatkataan tasaiseksi ja levitettään kakun päälle. Kakun voi koristella oman maun mukaan.


Kinkkupekonikakku n. 20 henkilölle


Tumma ja vaalea vuokaleipää

Kostutukseen lihalientä (n. 5 dl)

Täyte 1:
Pekonia n. 1 kg (paistetaan tai valmistetaan uunissa grillausvastuksilla rapeaksi)

Kananmunia kovaksi keitettynä 5 kpl
Ranskankermaa 2 dl
Valkopippuria n. 1/2 tl


Täyte 2:
Kinkkua (mielellään ohuen ohuita siivuja) 600 g
Purjoa tai punasipulia 1 kpl (isokokoista)
Ramiropaprikaa 3 kpl
Ranskankermaa 2 dl
Mustapippuria n. 1/2 tl


Kuorrutus:
Sulatejuustoa (esim. Olympia) 400 g
Smetanaa 2 dl

Valmistetaan samoin kuin lohirapukakku. 




Leipomisessa meilläkään ei siis aina käytetä chiliä - ruoanlaitossa melkein poikkeuksetta.
Leipomisen iloa ja kirpakoita sienestyssäitä!

perjantai 7. lokakuuta 2011

Päiväkotikuvausta - hinta vai laatu vai hintalaatusuhde?

Viime aikoina koulu- ja päiväkotikuvaukset ovat olleet melkoisesti tapetilla - lähinnä puheenaiheena on ollut valokuvaamojen kouluille / päiväkodeille antamat lahjukset, kuten tietokoneet, videokamerat, sählyvarusteet yms. Toisinaan lahjukset on suunnattu jopa henkilökunnalle, ei niinkään lasten iloksi. Ja tämä kaikki puolestaan hyvin herkästi kostautuu vanhempien lompakolle kasvaneina kuvahintoina. Itse en missään nimessä puolla lahjusten antamista mutta enemmän minua huolettaa nyt valtaan astunut käytäntö kilpailuttaa kuvaamot keskitetysti / kunta kohtaisesti ja puhtaasti hintojen perusteella. Kuvaamojen tuotehinnoissa ei ole suuriakaan eroja mutta sitä vastoin LAADUSSA ja palvelun tasossa tätäkin enemmän!

Suurin osa koulu- ja päiväkotikuvaamoja tarjoaa valmiita kuvapaketteja, joissa on tarjolla aivan kaikkea aina avaimenperistä jääkaappimagneetteihin, kaikki yhdestä ja samasta - tai korkeintaa kahdesta erilaisesta - kuvasta, jonka kuvaaja on valinnut vanhempien puolesta. Toki kuvat saa sentään nykyään valita värillisinä, mustavalkoisina tai seepian sävyisinä ja erilaisilla kehystyksillä. Mutta tässä kaikki. Itse en ole enää vuosiin tilannut lapsilleni kuin ryhmäkuvat, sillä haluan laittaa piirongin päälle kuvia, joissa minun mielestä oma lapseni on omimmillaan, juuri sellainen ilme kasvoillaan, joka on hänelle tyypillisin. Ja vanhempana uskon itse tuntevani omat pienokaiseni parhaiten.

Pohdimme taannoin tätä koulu- ja päiväkotikuvausten valitettavaa massatuotantomaisuutta hyvän ystäväni ja kollegani Tanjan kanssa, joka itsekin on kolmen ihanan pienokaisen äiti. Tästä lähti liikkeelle ajatus tarjota päiväkodeille vaihtoehtoista tapaa toimia, tapaa, jolla vanhemmille annettaisiin todellista valinnan varaa kuormittamatta kuitenkaan päiväkotien henkilökunnan niukkoja resursseja.

Tässä lyhyesti meidän tavastamme toteuttaa päiväkotikuvauksia:

Valinnan vapautta vanhemmille

Emme myy valmiita   kuvapaketteja, vaan  jätämme  vanhemmille valinnan varaa. Kukin perhe saa oman lapsensa kuvista sähköiset vedokset salasanalla suojattuun nettigalleriaan. Vedoksista he voivat itse valita haluamansa kuvat. Kuvista myymme  ammattitaidolla jälkikäsiteltyjä valmiita paperikuvia tai sähköisiä tiedostoja, joista kukin voi teettää haluamansa   määrän  kuvia,   säilyttää  niitä   tietokoneellaan  tai laittaa vaikka omaan nettigalleriaan. Kuvat voidaan toteuttaa joko värillisinä tai  mustavalkoisina     –   valinta on vanhemmilla.

Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kuvaukset



Päiväkoti, yhdessä vanhempien kanssa, voi päättää halutaanko kuvaukset toteuttaa päiväkotipäivän aikana vai vaihtoehtoisesti ilta-aikaan. Iltakuvauksiin kukin perhe voi varata heille sopivan ajan ja kuviin voi ottaa mukaan myös jo ehkä koulutielle ehtineet sisarukset, koko perheen tai vaikka serkut ja naapurin lapset. Perheet saavat siis halutessaan studiotason kuvat koko perheestä ilman erillistä studiomaksua.

Toimintatapamme on ottanut jo hyvin tuulta purjeisiin mutta valitettavasti keskitetty kilpailuttaminen saattaa nousta kohdallamme ylittämättömäksi esteeksi. Hintamme eivät ole sinällään korkeammat yksittäisten kuvien osalta mutta koska emme tarjoaa valmiita paketteja, saattaa useita kuvia tilaavien kohdalla hinta muodostua hieman suuremmaksi. Mutta laadunvarmistuksemme on sitäkin tinkimättömämpi: otamme useita kuvia lapsen tahtisesti, rekvisiitta vaihtoehtoja on moneen makuun ja vanhemmat voivat halutessaan vaikuttaa kuvaus- ja rekvisiittatyyliin, kuvat käsitellään yksilöllisesti ja valmiit kuvat valmistetaan itse laadukkailla laitteilla sekä hyvätasoiselle valokuvapaperille. Lisäksi vanhemmat voivat halutessaan tilata kuvia tiedostoina, jolloin niistä voi itse teettä valokuvia missä ja milloin tahansa. Kaiken lisäksi nettigallerian voi jakaa sukulaisten ja ystävien kanssa, jolloin hekin voivat tilata juuri haluamansa kuvat.

Viimeisin päiväkotikuvauksemme toteutettiin oman pienokaiseni päiväkodissa ja vastaanotto oli todella positiivinen. Ensimmäisenä aamuna kuvattiin ryhmäkuvat - joista myös kukin saa galleriaansa kolme erilaista vaihtoehtoa. Yksilökuvaukset tehtiin kahtena iltana ja osanotto oli runsasta. Moni toi mukanaan koko perheen, joku sisarukset ja hoitajistakin otettiin myös "kaverikuvia". Oli taas ihana huomata, miten antoisaa pienokaisten kuvaaminen voi ollakaan! Jokainen on niin oma persoonansa ja suuri haaste onkin saada taltioiduksi edes palanen tuota yksilöllisyyttä. Toivottavasti onnistuimme tässä tehtävässä!



Perhekuvien osalta sanottakoon (viitaten myös Saariston Lapset -blogin kirjoitukseen), että niiden suosio on ONNEKSI taas noususuhdanteessa pitkän hiljaiselon jälkeen. Itse en näe siinä niinkään "amerikkalaisuutta" vaan ainoastaan parhaan mahdollisen tavan luoda ihania kuvia muistojen kirjaan, muistoja, joissa kerrankin koko perhe on koossa ja kukaan ei ole itse linssin toisella puolen. Meidän perheestä ei valitettavasti ole ainuttakaan yhteiskuvaa ja haastankin itseni tältä osin - jouluksi perhekuvat ilahduttamaan isovanhempia ja ennen kaikkea itseämme!

Päiväkodin hoitajatkin innostuivat "kaverikuvista". Kiitos päiväkodin henkilökunnalle sekä perheille hienosta yhteistyöstä!

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Lempeää tulisuutta

Viikot vierähtävät ja syksy on jo pitkällä. Luontokin on taas kauneimmillaan ruskan runsaassa väriloistossa - valitettavasti aikaa ihanan luonnon taltioimiseen ei ole juurikaan ollut vaan työ on taas kahmaissut "kaiken". Yrittäjänä tämä tietysti on hyvinkin positiivinen ongelma! Ehkä kuitenkin ehdin vielä kiiruhtaa kameran kanssa puna-kelta-vihreän värielämyksen kimppuun ja jakaa kanssanne palasen tätä kauneutta. Mutta tähän siis myöhemmin, ehkä...

Syyskuun loppu kului paitsi kuvatessa myös toisen intohimoni kohteen kimpussa, eli chilisten makujen maailmassa. Tannisen Chilinen (tiedän, nimi kielii ketä tämän takana puuhastelee) valmistaa säilöntäaineettomia chilikastikkeita, joiden raaka-aineet hankitaan lähituottajilta. Tarkoituksena ei ole niinkään mainostaa tässä kohtaa näitä tuotteita, vaan lähinnä kertoa miksi JOKAISEN meistä olisi hyvä sisällyttää ruokavalioon ripaus chiliä ja lempeää tulisuutta!

Chilikastikkeet saivat lämpimän vastaanoton mm. syksyn Ruokamessuilla Turun messkukeskuksessa. Chiliharrastus onkin selkeästi lisääntynyt ja suomalaiset ovat oppineet miten chilituotteet paitsi parantavat ruoan omia aromeja myös edistävät terveyttä.

Chilin terveysvaikutuksista lyhyesti:

- Chilipaprikat ovat vitamiinipitoisimpia hedelmiä maailmassa, niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja, A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia.
- Chilien kuiva-aineesta jopa 20% on hyödyllistä kuitua.
- Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on antioksidanttisia vaikutuksia.
- Chilin poltteen aiheuttavien kapsaisinoidien on todettu olevan terveyttä edistäviä useissa tutkimuksissa.
Kapsaisinoidit vilkastuttavat pintaverenkiertoa ja lisäävät aineenvaihduntaa - chili onkin luontainen apu laihdutukseen ja miksei myös lämmittämään oloa syksyn viileinä iltoina!
- Lääketiede tutkii parhaillaan kapsaisiinin hyödyllisiä vaikutuksia mm. vatsahaavan ehkäisyyn ja hoitoon.
- Chili voi tulevaisuudessa korvat asetyylisalisyylihapon ja toimia apuna sen ohessa diapeteksen sekä sydän- ja verisuontautien ehkäisyssä (American Journal of Clinical Nutrition)


Oma chili-innostukseni ei niinkään lähtenyt liikkeelle terveysvaikutuksista, vaan kulinaristina olen huomannut, miten chili - kohtuudella käytettynä - voimistaa  nimenomaan ruoan omia aromeja ja tekee miltei ruoasta kuin ruoasta maukkaamman. Sittemmin olen löytänyt myös terveydelliset syyt ja ennenkaikkea avun jatkuvaan palelemiseen!

Chilejä sekä chilituotteita on nykyisin mukavasti tarjolla mutta halusimme tuoda markkinoille myös sellaisia tuotteita, joissa chilisyyden ohella on aitoja makuja lähituottajilta - ja tietysti ilman säilöntaineita. Koska chili on osa meidän perheen päivittäistä ruokavaliota, tulee blogissani vilahtamaan jatkossa varmasti myös chilisiä ruokareseptejä kuvin höystettyinä.

Mikäli olet chilistä jo innostunut tai uteliaisuus heräsi, käväise tutustumassa www.tannisenchilinen.fi
Lisätietoa chilistä on kattavasti tarjolla myös Chiliyhdistyksen sivuilla: www.chiliyhdistys.fi

perjantai 23. syyskuuta 2011

Kesän juhlaa Part 2

Kesä on ihanaa aikaa ja kuten sanottu, kuvia kertyi runsaasti myös vapaa-ajalta. Perheen kuopus, 3-vuotias Viivi, joutuu nykyisiin olemaan äidin kameran linssiluteena. Isompien lasten ehdittyä jo teini-ikään, on perheen mukana kulkeminen vähentynyt ja aika kuluu omissa harrastuksissa sekä kavereiden kanssa. Onneksi muutama otos sentään tallentui tältäkin kesältä ja saan koko perheen taltioitua kesämuistojen kansioon!

Kesällä työ vie kuitenkin niin suuren osan ajasta että olemme päätyneet tekemään pieniä pyrähdyksiä kotisuomessa pitkien ulkomaanmatkojen sijaan. Ja kyllähän Suomessa riittääkin paljon ihania lomakohteita, joissa viihtyy kaikki aina perheen pienimmistä aikuisiin!

Enimmäkseen aikaa vietettiin mökkeillessä, uiden ja palloa potkien.






Ensimmäinen "isompi" retki suuntautui kohti Alahärmää ja Power Park -huvipuistoa. Suosittelen lämpimistä tätä kesäistä kohdetta kaikille lapsiperheille - huvipuistossa oli paljon koettavaa ihan pienimmillekin taaperoille, paikka oli siisti ja alueella ei ollut muiden huvipuistojen tapaan alkoholitarjoilua (lienee yksi syy alueen siisteyteen)! Myös isommat lapset viihtyivät hyvin ja tästä tuleekin varmasti meidän perheen vakiokohde.
Vietimme Alahärmässä pari yötä vuokramökissä kauniin järven rannalla, jossa lapset saivat pulahtaa lämpöiseen veteen ja aikuiset nauttia luonnorauhasta, grillatuista herkuista sekä ehkä "vähän liiankin hienon" mökin ylellisyydestä! Jos matkanne käy kohti Alahärmää, suosittelen tutustumaan Jääskän Loman upeisiin lomamökkeihin, aivan Power Parkin tuntumassa www.jaaskanloma.fi/.

Seuraavaksi teimme pienen päiväpyrähdyksen Mustion Linnan upeisiin maisemiin. Linnan puisto on kesäaikaan aivan uskomattoman kaunis ja ihasteltavaa riittää myös perheen pienemmille. Ainakin meidän pikkuneiti oli pakahtua onnesta päästyään tutustumaan ihan oikeaan "prinsessalinnaan" ja tällä kertaa hänen päivänsä kruunasi hääpari, jota kuvattiin Linnan puistossa - morsianhan oli ihka oikea prinsessa!!! Tämän jälkeen pikkuneiti onkin ollut hieman kateellinen äidille, kun "äiti saa kuvata oikeita prinssesoja".. Oli ihana huomata miten nykylapsetkin yhä jaksavat ilahtua pienistä asioista eikä aina tarvita tivoleita ja sirkushuveja!

Huvipuistoista ja retkistä huolimatta kesän ylivoimaiseksi kohokohdaksi muodostui kuitenkin jälleen kerran Liedon POP -pankin ja Liedon Parman järjestämät POPPI KISAT! Kisat on suunnattu kaikille alle kouluikäisille lapsille ja eri ikäryhmille on omat sarjansa. Kaikkein pienimmille on tarjolla juoksukilpailu (40 m), hieman isommille on juoksun lisäksi pallon heittoa ja vielä isommille lisäksi pituushyppyä.

Meidän neiti pääsi tänä vuonna sekä juoksemaan että heittämään palloa ja vaikka kultaa ei tullutkaan, oli riemu suunnatonta kun kaulaan sai ihan oman mitalin. Neidin mielestä se tarkoitti voittoa ja se riitti. Hienoa että paikalliset yritykset sekä urheiluseurat järjestävät liikunnallisia tempauksia, joilla saadaan taas ehkä muutamaan lapseen tarttumaan "jumppakärpänen" tai perheet muuten innostumaan liikkumaan lasten kanssa. 

Vaikka jännitys oli katossa, jaksoi poseeraaminenkin välillä innostaa. Kisan ja voiton riemun jälkeen iski kuitenkin armoton väsymys ja illalla maistui uni!


Se tällä erää kesän juhlista ja riennoista - seuraavaksi ehkä vähän ajankohtaisempia syksyn kuulumisia - ihanan raikasta syksyä kaikille!!

maanantai 19. syyskuuta 2011

Kesän juhlaa

Taas on yksi lämmin intiaanikesä ohitettu ja syksyisenä sadepäivänä on hyvä hetki vetää lämpöiset villasukat jalkaan sekä katsastaa kesältä kertynyttä kuvasaldoa. Henkilökuvaajana olen etuoikeutettu päästessäni viettämään miltei koko kesän toinen toistaan ihanammissa hääjuhlissa sekä ikuistamaan muita tärkeitä hetkiä, kuten rippi- ja valmistujaisjuhlia. Hääkuvauksia kertyikin miltei jokaiselle kesälauantaille aina juhannuspäivä mukaan lukien ja  sain tutustua jälleen suomen kauniisiin kirkkoihin, ihaniin juhlapaikkoihin sekä onnellisiin hääpareihin. Kiitos kaikille pareille tästä mahdollisuudesta!










Hääjuhlien lomassa oli mukava keskittyä rippi- ja ylioppilaskuvauksiin, joita tänä kesänä pääsi toteuttamaan kauniin aurinkoisissa maisemissa ja lämpöisessä kelissä. Miljöökuvaukset ovatkin selkeästi lisääntyneet suhteessa studiopotretteihin - studiokuvatkin tosin puoltavat yhä asemaansa täällä pohjolan epävakaissa keleissä. Lämpimät kiitoket myös nuorille rippi- ja ylioppilasasiakkailleni!




Kuvia kertyi työn ohella myös vapaa-ajalta niin lasten harrastuksista, luonnosta kuin mökiltä ja retkiltäkin, mutta näistä myöhemmin!

perjantai 16. syyskuuta 2011

Habitare 2011

Laattapiste Oy, osasto 7 h 19
Habitare -messut ovat tänä vuonna suuremmat kuin koskaan ja tarjontaa on aina sisustamisesta taiteeseen ja antiikkiin. Kannattaa käydä paikan päällä ihastelemassa monipuolisia messuja sisustamisesta ja designista kiinnostuneille! Habitare on avoinna suurelle yleisölle 15. - 18.9.2011.




Minulla oli ilo käydä keskiviikkona tutustumassa messuihin sekä kuvaamassa Laattapiste Oy:n upea osasto. Osaston värimaailma oli puhutteleva musta-punainen ja esillä oli toinen toistaan kiehtovampia keraamisia laattoja sekä kylpytilakalusteita. Oli ilahduttavaa huomata miten osastolla tuotiin esiin koko kylpythuonerakentamisen prosessi aina suunnitelusta valmiiseen kylpyhuoneeseen - kaikki samasta paikasta, asiantuntevalla ja ennakkoluulottomalla otteella!




Ammattilaisasiakkaille oli tarjolla oma osastonsa, jossa esiteltiin alan viimeisimpiä trendejä sekä ammattilaisille suunnattua kokonaisvaltaista palvelukonseptia.

Mielenkiintoinen uutuus oli suomalaisen Antti Yli-Sassin Laufenille suunnitelemat wc-istuin sekä pesuallas - upeaa kansainvälistä muotoilua! (Kuva vasemmalla)
Myös uudet suurikokoiset, voimakkaan struktuuriset laattapinnat puhuttelivat merellisellä muotokielellään sekä loisteliaalla metallin ja helmiäisen hohteellaan. (Kuva oikealla)



Uutta muotoilua pesutiloihin - pehmeän pyöreitä linjoja.


Mikäli kylpyhuoneremontti on ajankohtainen aihe, suosittelen tutustumista Laattapisteen monipuoliseen mallistoon sekä asiantuntevaan palveluun: http://www.laattapiste.fi/