keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kylppäriunelmia


Suomalaiset remontoivat kylpyhuoneitaan keskimäärin kerran viidessätoistavuodessa - sitten kun tila alkaa olla jo auttamattomasti "loppuun käytetty", laatat irtoilevat ja maalipinnat rapisevat. Näin meilläkin. Olen päässyt onneksi tämän vuoden aikana tutustumaan hyvin läheltä kylpyhuoneremontointiin, upeisiin laattamallistoihin sekä kylpytilakalusteisiin kuvausten muodossa. Nyt olen löytänyt sen mitä haluan omasta kylpyhuoneestamme ja muutos saa alkaa!

Sävyiksi valitsen maanläheisiä värejä, sillä mielestäni ne paitsi sopivat saumattomasti maaseutukotiimme, ovat myös helppoja yhdistellä erilaisiin kausiväreihin kylpyhuonetekstiilien muodossa. Ja ehkä siksi, että minulta puuttuu se rohkeus valita jotain räiskyvämpää. Kalusteissa puolestaan suosin suoralinjaisuutta ja lapsiperheen kannalta tärkeää käytännöllisyyttä - lasitettu suihkunurkkaus on ehdoton valinta, jos haluaa pitää pisarat kurissa, kaapistojen sekä laatikostojen ulottumattomissa.


Tässä kylpytilassa on kaipaamaani sävymaailmaa, jota voi raikastaa kausisävyin. Laatat ja kalusteet Laattapiste Oy.
Kuvan hana puhuttelee kauniilla muotokielellään ja veden soljuminen putousmaisesti tuo ikään kuin palan luontoa kylpyhuoneeseen - tämä meille. Hana on Laattapisteen maahantuoma Axor Massaud -malli, kalusteet ja laatat myös Laattapisteen mallistoa.

Suihkunurkkaus luo tilaan paitsi ryhdikkyyttä, suojaa kylpytilakalusteita vesiroiskeilta - ehdottoman hyvä valinta lapsiperheen kylpyhuoneeseen. Nämä kalusteet miellyttävät silmääni suoralinjaisuudellaan, vielä pitää vain päättää tulevatko ne meille kokovalkoisina vai valko - puusävytteisinä.  Kuvien tuotteet Laattapisteen syksyn 2011 uutuusmallistoa.    





Ja jos olisin rohkeampi....

Mustan puhutteleva sävymaailma ja alan viimeisintä designia olevat kylpytilakalusteet - upean maskuliininen yhdistelmä. Ehkä rohkenen valita nämä  remontin tarpeessa olevaan wc-tilaamme. Kalusteet, hanat  ja laatat Laattapiste Oy.  


Nyt kun vielä löytyisi se aika tämän kaiken aloittamiseen! Tai kätevä remonttimies.

torstai 13. lokakuuta 2011

Väriä vai mustavalkoa

Toisinaan kuvaustilanteessa tietää heti, onko kuva parempi mustavalkoisena vai värillisenä - toisinaan tätä päätöstä on vaikea tehdä vielä käsittelyvaiheessakaan. Jotkut kuvat vain yksinkertaisesti toimivat molempina, toiset taas kaipaavat ehdottomasti värejä - tai "värittömyyttä". Usein studiossa otetut henkilökuvat toimivat kumpanakin.

Minulla oli ilo kuvata suloista pientä poikaa, jolla oli mukana upea, ukin tekemä rekka-auto. Rekka-auto teksteineen ja ferrarin punaisine sävyineen piti mielestäni saada esille koko komeudessaan, nimenomaan värillisenä. Mutta mustavalkokäännöksiä katsoessani, en enää ollutkaan ihan varma: mustavalkoisuus toisaalta rauhoittaa kuvia, joissa on paljon sävyjä, toisaalta värit usein tuovat esiin kuvattavan luonnetta tai kuten tässä tapauksessa, ihanan kuvausrekvisiitan koko olemuksen. Mitä mieltä te olette - väri vai mustavalkoinen?

Tiukasti rajatuissa kasvokuvissa toimii mielestäni kumpi tahansa, tosin pojan kauniit säkenöivät silmät pääsevät paremmin oikeuksiinsa värillisenä.

Kiitos teille vanhemmille mahdollisuudesta kuvata reipasta pikkuistanne ja luvasta jakaa kuvat näin myös muiden kanssa!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Syksyn satoa

Sunnuntait eivät meidän perheessä ole lepopäiviä - paitsi henkisesti. Vapaapäivänä on mukava puuhastella yhdessä, käydä metsässä, ulkoilla muuten vain, kokkailla ja leipoa. Syksyisin sunnuntait usein kuluvat sienestämässä, toisinaan yksin ja välillä koko perheen voimin. Tämän sunnuntain sienihetki alkoi mukavasti, vaikkei ensimmäinen "saalis" ollutkaan ihan syötävän hyvä - kaunis sen sijaan. Pihasaunamme katolla kasvaa suloinen pieni kärpässieni, jolla on ihan oma kotikolo! Tämä värikäs syksyn asukki oli pakko taltioida.

Ja tietysti tämä löytö viritti sienestysinnon, joka poiki taas korillisen syötäviä herkkuja, suppilovahveroita lähinnä mutta myös muutaman myöhäisen kantarellin.

Suppilot ovat hyviä ihan vain paistettuina tai muhennoksessa mutta jos saalismäärät ovat suuria, kannattaa sieniä joko kuivata tai säilöä - pakastettuina ne menettävät makua ja rakenne muuttuu hieman kumimaiseksi.
Aiemmin käytin lähinnä kuivuria mutta chili-innostuksen myötä olen siirtynyt enemmänkin säilömisen kannalle. Chilimarinoidut suppilot ovat todella herkullisia sellaisenaan, leivän päällä, ruoan vieressä tai sienisalaatin joukossa. Suosittelen kokeilemaan säilömistä kera chilin - tai sitten voitte bongata kaupasta Tannisen Chilisen valmistamia chilisuppiloita (tämä on tosin kausi tuote, jota on saatavana vain rajoitetusti).

Metsäretken jälkeen on mukava siirtyä sisälle lämmittelemään ja tämän sunnuntain "lämmittely" poiki kaksi voileipäkakkua - kalaisan ja lihaisan. Pidän leipomisesta mutta itse en ole juurikaan makean ystävä, joten useimmiten tulee tehtyä jotain suolaista.

Lohirapukakku n. 20 henkilölle


Tumma ja vaalea vuokaleipä
Kostutukseen kalalientä (n. 5 dl)

Täyte 1:
Graavilohta n. 400 - 500 g
Pakastekatkarapuja n. 500 g
Ranskankermaa 2 dl
Tilliä puoli nippua
Valkopippuria tai sitruunapippuria (1/2 - 1 tl, maun mukaan)


Täyte 2:
Kylmäsavukirjolohta n. 1 kg
Ranskankermaa 2 dl
Tilliä puoli nippua
Kovaksi keitettyjä kananmunia 4 kpl


Kuorrutus:
Sulatejuustoa (esim. Olympia) 400 g
Smetanaa 2 dl


Täytteiden aineet sekoitetaan tehosekoittimessa melko hienoksi massaksi. Leivät kostutetaan ja laitetaan vuoroin tummaa ja vuoroin vaaleaa leipää, väliin vuoroin eri täytteitä. Kuorrute vatkataan tasaiseksi ja levitettään kakun päälle. Kakun voi koristella oman maun mukaan.


Kinkkupekonikakku n. 20 henkilölle


Tumma ja vaalea vuokaleipää

Kostutukseen lihalientä (n. 5 dl)

Täyte 1:
Pekonia n. 1 kg (paistetaan tai valmistetaan uunissa grillausvastuksilla rapeaksi)

Kananmunia kovaksi keitettynä 5 kpl
Ranskankermaa 2 dl
Valkopippuria n. 1/2 tl


Täyte 2:
Kinkkua (mielellään ohuen ohuita siivuja) 600 g
Purjoa tai punasipulia 1 kpl (isokokoista)
Ramiropaprikaa 3 kpl
Ranskankermaa 2 dl
Mustapippuria n. 1/2 tl


Kuorrutus:
Sulatejuustoa (esim. Olympia) 400 g
Smetanaa 2 dl

Valmistetaan samoin kuin lohirapukakku. 




Leipomisessa meilläkään ei siis aina käytetä chiliä - ruoanlaitossa melkein poikkeuksetta.
Leipomisen iloa ja kirpakoita sienestyssäitä!

perjantai 7. lokakuuta 2011

Päiväkotikuvausta - hinta vai laatu vai hintalaatusuhde?

Viime aikoina koulu- ja päiväkotikuvaukset ovat olleet melkoisesti tapetilla - lähinnä puheenaiheena on ollut valokuvaamojen kouluille / päiväkodeille antamat lahjukset, kuten tietokoneet, videokamerat, sählyvarusteet yms. Toisinaan lahjukset on suunnattu jopa henkilökunnalle, ei niinkään lasten iloksi. Ja tämä kaikki puolestaan hyvin herkästi kostautuu vanhempien lompakolle kasvaneina kuvahintoina. Itse en missään nimessä puolla lahjusten antamista mutta enemmän minua huolettaa nyt valtaan astunut käytäntö kilpailuttaa kuvaamot keskitetysti / kunta kohtaisesti ja puhtaasti hintojen perusteella. Kuvaamojen tuotehinnoissa ei ole suuriakaan eroja mutta sitä vastoin LAADUSSA ja palvelun tasossa tätäkin enemmän!

Suurin osa koulu- ja päiväkotikuvaamoja tarjoaa valmiita kuvapaketteja, joissa on tarjolla aivan kaikkea aina avaimenperistä jääkaappimagneetteihin, kaikki yhdestä ja samasta - tai korkeintaa kahdesta erilaisesta - kuvasta, jonka kuvaaja on valinnut vanhempien puolesta. Toki kuvat saa sentään nykyään valita värillisinä, mustavalkoisina tai seepian sävyisinä ja erilaisilla kehystyksillä. Mutta tässä kaikki. Itse en ole enää vuosiin tilannut lapsilleni kuin ryhmäkuvat, sillä haluan laittaa piirongin päälle kuvia, joissa minun mielestä oma lapseni on omimmillaan, juuri sellainen ilme kasvoillaan, joka on hänelle tyypillisin. Ja vanhempana uskon itse tuntevani omat pienokaiseni parhaiten.

Pohdimme taannoin tätä koulu- ja päiväkotikuvausten valitettavaa massatuotantomaisuutta hyvän ystäväni ja kollegani Tanjan kanssa, joka itsekin on kolmen ihanan pienokaisen äiti. Tästä lähti liikkeelle ajatus tarjota päiväkodeille vaihtoehtoista tapaa toimia, tapaa, jolla vanhemmille annettaisiin todellista valinnan varaa kuormittamatta kuitenkaan päiväkotien henkilökunnan niukkoja resursseja.

Tässä lyhyesti meidän tavastamme toteuttaa päiväkotikuvauksia:

Valinnan vapautta vanhemmille

Emme myy valmiita   kuvapaketteja, vaan  jätämme  vanhemmille valinnan varaa. Kukin perhe saa oman lapsensa kuvista sähköiset vedokset salasanalla suojattuun nettigalleriaan. Vedoksista he voivat itse valita haluamansa kuvat. Kuvista myymme  ammattitaidolla jälkikäsiteltyjä valmiita paperikuvia tai sähköisiä tiedostoja, joista kukin voi teettää haluamansa   määrän  kuvia,   säilyttää  niitä   tietokoneellaan  tai laittaa vaikka omaan nettigalleriaan. Kuvat voidaan toteuttaa joko värillisinä tai  mustavalkoisina     –   valinta on vanhemmilla.

Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kuvaukset



Päiväkoti, yhdessä vanhempien kanssa, voi päättää halutaanko kuvaukset toteuttaa päiväkotipäivän aikana vai vaihtoehtoisesti ilta-aikaan. Iltakuvauksiin kukin perhe voi varata heille sopivan ajan ja kuviin voi ottaa mukaan myös jo ehkä koulutielle ehtineet sisarukset, koko perheen tai vaikka serkut ja naapurin lapset. Perheet saavat siis halutessaan studiotason kuvat koko perheestä ilman erillistä studiomaksua.

Toimintatapamme on ottanut jo hyvin tuulta purjeisiin mutta valitettavasti keskitetty kilpailuttaminen saattaa nousta kohdallamme ylittämättömäksi esteeksi. Hintamme eivät ole sinällään korkeammat yksittäisten kuvien osalta mutta koska emme tarjoaa valmiita paketteja, saattaa useita kuvia tilaavien kohdalla hinta muodostua hieman suuremmaksi. Mutta laadunvarmistuksemme on sitäkin tinkimättömämpi: otamme useita kuvia lapsen tahtisesti, rekvisiitta vaihtoehtoja on moneen makuun ja vanhemmat voivat halutessaan vaikuttaa kuvaus- ja rekvisiittatyyliin, kuvat käsitellään yksilöllisesti ja valmiit kuvat valmistetaan itse laadukkailla laitteilla sekä hyvätasoiselle valokuvapaperille. Lisäksi vanhemmat voivat halutessaan tilata kuvia tiedostoina, jolloin niistä voi itse teettä valokuvia missä ja milloin tahansa. Kaiken lisäksi nettigallerian voi jakaa sukulaisten ja ystävien kanssa, jolloin hekin voivat tilata juuri haluamansa kuvat.

Viimeisin päiväkotikuvauksemme toteutettiin oman pienokaiseni päiväkodissa ja vastaanotto oli todella positiivinen. Ensimmäisenä aamuna kuvattiin ryhmäkuvat - joista myös kukin saa galleriaansa kolme erilaista vaihtoehtoa. Yksilökuvaukset tehtiin kahtena iltana ja osanotto oli runsasta. Moni toi mukanaan koko perheen, joku sisarukset ja hoitajistakin otettiin myös "kaverikuvia". Oli taas ihana huomata, miten antoisaa pienokaisten kuvaaminen voi ollakaan! Jokainen on niin oma persoonansa ja suuri haaste onkin saada taltioiduksi edes palanen tuota yksilöllisyyttä. Toivottavasti onnistuimme tässä tehtävässä!



Perhekuvien osalta sanottakoon (viitaten myös Saariston Lapset -blogin kirjoitukseen), että niiden suosio on ONNEKSI taas noususuhdanteessa pitkän hiljaiselon jälkeen. Itse en näe siinä niinkään "amerikkalaisuutta" vaan ainoastaan parhaan mahdollisen tavan luoda ihania kuvia muistojen kirjaan, muistoja, joissa kerrankin koko perhe on koossa ja kukaan ei ole itse linssin toisella puolen. Meidän perheestä ei valitettavasti ole ainuttakaan yhteiskuvaa ja haastankin itseni tältä osin - jouluksi perhekuvat ilahduttamaan isovanhempia ja ennen kaikkea itseämme!

Päiväkodin hoitajatkin innostuivat "kaverikuvista". Kiitos päiväkodin henkilökunnalle sekä perheille hienosta yhteistyöstä!

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Lempeää tulisuutta

Viikot vierähtävät ja syksy on jo pitkällä. Luontokin on taas kauneimmillaan ruskan runsaassa väriloistossa - valitettavasti aikaa ihanan luonnon taltioimiseen ei ole juurikaan ollut vaan työ on taas kahmaissut "kaiken". Yrittäjänä tämä tietysti on hyvinkin positiivinen ongelma! Ehkä kuitenkin ehdin vielä kiiruhtaa kameran kanssa puna-kelta-vihreän värielämyksen kimppuun ja jakaa kanssanne palasen tätä kauneutta. Mutta tähän siis myöhemmin, ehkä...

Syyskuun loppu kului paitsi kuvatessa myös toisen intohimoni kohteen kimpussa, eli chilisten makujen maailmassa. Tannisen Chilinen (tiedän, nimi kielii ketä tämän takana puuhastelee) valmistaa säilöntäaineettomia chilikastikkeita, joiden raaka-aineet hankitaan lähituottajilta. Tarkoituksena ei ole niinkään mainostaa tässä kohtaa näitä tuotteita, vaan lähinnä kertoa miksi JOKAISEN meistä olisi hyvä sisällyttää ruokavalioon ripaus chiliä ja lempeää tulisuutta!

Chilikastikkeet saivat lämpimän vastaanoton mm. syksyn Ruokamessuilla Turun messkukeskuksessa. Chiliharrastus onkin selkeästi lisääntynyt ja suomalaiset ovat oppineet miten chilituotteet paitsi parantavat ruoan omia aromeja myös edistävät terveyttä.

Chilin terveysvaikutuksista lyhyesti:

- Chilipaprikat ovat vitamiinipitoisimpia hedelmiä maailmassa, niissä on runsaasti C- ja E-vitamiineja, A-vitamiinin esiasteita ja B-vitamiinia.
- Chilien kuiva-aineesta jopa 20% on hyödyllistä kuitua.
- Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on antioksidanttisia vaikutuksia.
- Chilin poltteen aiheuttavien kapsaisinoidien on todettu olevan terveyttä edistäviä useissa tutkimuksissa.
Kapsaisinoidit vilkastuttavat pintaverenkiertoa ja lisäävät aineenvaihduntaa - chili onkin luontainen apu laihdutukseen ja miksei myös lämmittämään oloa syksyn viileinä iltoina!
- Lääketiede tutkii parhaillaan kapsaisiinin hyödyllisiä vaikutuksia mm. vatsahaavan ehkäisyyn ja hoitoon.
- Chili voi tulevaisuudessa korvat asetyylisalisyylihapon ja toimia apuna sen ohessa diapeteksen sekä sydän- ja verisuontautien ehkäisyssä (American Journal of Clinical Nutrition)


Oma chili-innostukseni ei niinkään lähtenyt liikkeelle terveysvaikutuksista, vaan kulinaristina olen huomannut, miten chili - kohtuudella käytettynä - voimistaa  nimenomaan ruoan omia aromeja ja tekee miltei ruoasta kuin ruoasta maukkaamman. Sittemmin olen löytänyt myös terveydelliset syyt ja ennenkaikkea avun jatkuvaan palelemiseen!

Chilejä sekä chilituotteita on nykyisin mukavasti tarjolla mutta halusimme tuoda markkinoille myös sellaisia tuotteita, joissa chilisyyden ohella on aitoja makuja lähituottajilta - ja tietysti ilman säilöntaineita. Koska chili on osa meidän perheen päivittäistä ruokavaliota, tulee blogissani vilahtamaan jatkossa varmasti myös chilisiä ruokareseptejä kuvin höystettyinä.

Mikäli olet chilistä jo innostunut tai uteliaisuus heräsi, käväise tutustumassa www.tannisenchilinen.fi
Lisätietoa chilistä on kattavasti tarjolla myös Chiliyhdistyksen sivuilla: www.chiliyhdistys.fi